KIRJE KAUKAA - LETTER FROM AWAY

 

Sain terveisiä pitkän matkan takaa, nimittäin Australiasta. Kirje näytti hienolta ja oletin sen olevan Postcrossing-kaverilta, joka on lähettänyt kirjeen kortin sijasta.

Kirje oli taiteltu ovelasti, sillä kirjepaperi muodosti samalla kirjekuoren. Kun avasin sen, niin hämmästyin, sillä paperi oli kirjoitettu hienolla käsialalla ihan täyteen.

Täytyy myöntää, että hetken luulin että tämä on samanlainen huijauskirje kuin se jonka joitakin vuosia sitten sain ja jossa kerrottiin minun perineen suuren summan rahaa. 

Huomasin kuitenkin pian että tämä on kyllä "oikealta" postcrossing-kaverilta sillä kirjeeseen oli kirjoitettu ID-tunnus joka jokaisessa postcrossing-kortissa pitää olla.

Kirjeen käsiala oli tosi hieno, vanhanaikaisen tyylinen, ja musteen ruskea väri teki tekstin vieläkin vanhahtavammaksi. Näytti siltä kuin se olisi kirjoitettu sellaisella mustekynällä,  jonka terä kastetaan pullossa olevaan musteeseen ja ehkä olikin.

The letter was cleverly folded, as the letter paper also formed an envelope. When I opened it, I was amazed, as the paper was written in fine handwriting, completely filled. I must admit that for a moment I thought this was the same scam letter as the one I received a few years ago, which said that I had inherited a large sum of money. However, I soon realized that this was indeed from a "real" Postcrossing friend, because the letter had the ID number written on it, which every Postcrossing card must have. The handwriting on the letter was really fine, old-fashioned, and the brown color of the ink made the text look even more old-fashioned. It looked as if it had been written with a fountain pen, the tip of which is dipped in ink from a bottle, and perhaps it was.

Kirje oli suljettu sinetillä.

The letter was sealed.

Kirjeen sisällä oli kortti jossa oli kuvattuna suloinen koala. Tämä kirje herätti paljon ajatuksia. Ilahdutti että joku, tässä tapauksessa Robert Australiasta, oli nähnyt niin paljon vaivaa tuon hienon, pitkän kirjeen kirjoittamisessa, lähettääkseen sen itselleen tuntemattomalle ihmiselle.

Lähetin hänelle kiitosviestin tuosta ihanasta kirjelähetyksestä.

Kirje/kortti Australiasta oli matkannut 18 päivää ja matkaa oli kertynyt 14.930 km.

Inside the letter was a card with a picture of a cute koala. This letter made me think a lot. I was delighted that someone, in this case Robert from Australia, had taken so much trouble to write that nice, long letter to send to someone he didn't know. I sent him a thank you message for that lovely letter. The letter/card from Australia had traveled for 18 days and had traveled 14,930 km.

Koska lukijoita tuntuu kiinnostavan mitä hän kirjoitti, niin tässä lyhennelmä:

Ensin hän kirjoittaa että häntä kiinnostaa kirjoittaminen ja kirjoitustaidon historia. Australiaan on tuotu rangaistusvankeja aikoinaan. Yksi heistä halusi kirjoittaa ja hän sai kaksi paperiarkkia kuukaudessa jotta voi kirjoittaa. Mutta hänellä ei ollut mustetta, joten se piti tehdä itse puun parkista keittämällä. Tätä mustetta kutsuttiin "Iron gall"-nimellä ja sitä on käytetty Australiassa vielä 1950-luvulla, kunnes kuulakärkikynä valloitti markkinat. 

Tuota Iron gall-mustetta on helppo valmistaa, ja kirjeen kirjoittaja Robert on itsekin sitä valmistanut. 

Ja uskon että saamani kirjeen hän on kirjoittanut juurikin tuolla musteella, sillä sen väri on ruskehtava, joten sopisi hyvin parkista keitetyn musteen väriksi.

Lopuksi hän kirjoittaa kaikkien australialaisten rakastamasta koalasta ja koalaa esittää korttikin joka tuli kirjeen mukana.

Since readers seem to be interested in what he wrote, here is an abridged version: First, he writes that he is interested in writing and the history of writing. Convicts were once brought to Australia. One of them wanted to write and was given two sheets of paper a month so he could write. But he didn't have any ink, so he had to make it himself by boiling the tan of a tree. This ink was called "Iron gall" and was used in Australia until the 1950s, until the ballpoint pen conquered the market. That Iron gall ink is easy to make, and the writer of the letter, Robert, has made it himself. And I believe that he wrote the letter I received with that very ink, because its color is brownish, so it would be a good match for the color of ink boiled from tan. Finally, he writes about the koala that all Australians love, and the card that came with the letter also features a koala.